Rahamestareiden leimat
Muut artikkelitSuomalaisissa kolikoissa on käytetty kirjaimia ilmaisemaan kolikon lyöntiaikaista Rahapajan johtajaa. Tämä niin sanottu rahamestarin merkki tai leima tulee Rahapajan johtajan sukunimen alkukirjaimesta.
Idean kirjainten käytöstä esitti Rahapajan kaivertaja Lea Ahlborn. Tapa on kuitenkin peräisin jo antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta. Myös muissa maissa on ja on ollut samanlaisia käytäntöjä. Juhlarahoissa kirjain viittaa yleensä rahan suunnittelijaan.
Kirjain | Suomen Rahapajan johtaja | Johtajuuskausi |
---|---|---|
S | August Fredrik Soldan | 1864–1884 |
L | Conrad Lihr | 1885–1912 |
S | Isak Gustaf Sundell | 1912–1947 (* |
L | Vesa Uolevi Liuhto | 1948 (** |
H | Peippo Uolevi Helle | 1948–1958 |
S | Allan Soiniemi | 1958–1975 |
K | Timo Koivuranta | 1976–1983 |
N | Tapio Nevalainen | 1983–1987 |
M | Raimo Makkonen | 1987–2008 |
*) Vuonna 1917 kansanvaltuuskunnan aikana johtajana oli Heikki Haapalainen.
**) Liuhto toimi vuonna 1948 muutaman kuukauden ajan väliaikaisena johtajana.
Poikkeukset
Vuoden 1921 25 ja 50 pennin sekä 1 markan rahoissa on kirjaintunnuksena H, joka edustaa rahan valmistajaa eli englantilaista Heatonin perhettä, jonka omistamasta The Mint -yhtiöstä rahat tilattiin.
Vuoden 1922 1 markan kolikot tilattiin Tanskan kuninkaallisesta rahapajasta ja näissä rahoissa on tunnuksena sydän.
Vuonna 1923 päästiin nikkelirahojen valmistus aloittamaan Suomessa. Tunnukseksi tuli totuttuun tapaan Rahapajan johtajan sukunimen alkukirjain.
Seuraavissa kolikoissa kirjainta tai muuta leimaa ei ole lainkaan:
Aikakausi (vuodet) | Kolikkoarvot |
---|---|
Suuriruhtinaskunta (1864–1917) | 1, 5 ja 10 penniä |
Tasavalta (1918–1962) | 1, 5 ja 10 penniä sekä 1 mk ja 5 mk vuosina 1952–1962 |
Tasavalta (1963–2001) | 1 ja 5 penniä |
Euroaika
Euroaikaan vuonna 2002 siirryttäessä mukana siirtyi myös käytäntö Rahapajan johtajan ilmaisemisesta kirjaintunnuksella. Vuonna 2007 eurokolikot uudistuivat ja M-kirjain korvattiin Rahapajan logolla.
Vuonna 2010 Rahapaja päivitti logoaan leijonamalliseksi ja
tavallisiin käyttökolikoihin uudistus vaikuttaa vuoden 2011 alusta alkaen. Myös Viron eurokolikot lyödään Suomessa ja nekin saavat leijonalogon.
Ensimmäinen Rahapajan uudella logolla merkitty kolikko on kuitenkin syksyllä 2010 julkaistu Suomen kahden euron erikoisraha
"Suomalainen raha 150 vuotta".